Palas ry historiikki 1966 - 2010


Esipuhe (Airi Hellevi Dohlen, 2010)

Tämä historia on koottu Lapin Kuvataideseura Palas ry 30 vuotta 1966 – 1996 ja Taiteen Polulla Lapin Kuvataideseura Palas ry 40 vuotta -juhlavuosikirjoista sekä lehtileikkeleistä.

30-vuotisjuhlakirjan on pääosin koonnut Matti Rapakko työryhmänsä: Otto Suutari, Raija Viekonelo ja Hannes Viiri kanssa.

Taiteen Polulla 40-vuotisjuhlakirjan 2006 toimittivat Tuija Hautala-Hirvioja ja Sisko Ylimartimo yhteistyönä Lapin
yliopiston taiteiden tiedekunnan ja Rovaniemen taidemuseon kanssa.
 
Tähän yhteyteen koottu historia ei suinkaan vastaa täydellisesti edellä mainittujen kirjojen sisältöä.
Kirjoittaja on valikoidusti lyhentänyt ja koonnut historiasta mielestään merkittäviä tapahtumia ja kommentteja.

Mikäli kiinnostut seuran syvemmästä historiasta, on mahdollista ostaa kyseiset kirjat omaksi ottamalla yhteyttä nykypäivän sihteeriin tai muuhun johtokuntaan.

Vuodesta 2006 historia on koottu puhtaasti lehtileikkeiden pohjalta.
 
Tämän kirjoitelman avulla voidaan vuosien kuluttua palata historiaan ja toivon mukaan peilata historiaa rakentavien tapahtumien heijastumista myös taiteeseen ja taiteilijan tuotannon muuttumiseen. Vai tapahtuuko muutosta, vaikuttaako ympärillä tapahtuvat poliittiset, kansakuntien ja luonnon ilmiöt taiteeseemme? Entä miten taide voi vaikuttaa ympäröivään elämäämme? Onko taiteilijan kannanotolla, julkilausumalla tai teoksilla vaikutusta ympäröivän kulttuurimme muokkautumiseen?

Mitä olisi Rovaniemen ja Lapin läänin taide tänä päivänä ellei Seitapiiri ensin ja Palas jatkossa tehneet uraauurtavaa työtä näyttelytilojen, työtilojen ja muun kuvataiteen esilletuomisen hyväksi?
 
Tuntemalla historian ymmärrämme nykypäivän.

Airi Hellevi Dohlen, sihteeri 2010



Kuvataideseuran perustaminen

Palaksen juuret ovat syvällä vuodessa 1949, kun Seitapiiri, Lapin taideseura, perustettiin.

Seitapiiri toimi järjestönä monella eri kulttuurin osa-alueella. Kuvantekijöillä oli oma kuvataidejaostonsa ja kirjailijoilla kirjallisuusjaostonsa. Lisäksi oli
musiikin ja muun esittävän taiteen jaosto. Kuvataidejaoston jäsenet näkivät Seitapiirin toiminnan masentavana jarruna eivätkä he mielestään saaneet ansaittua huomiota ollessaan jaostona Seitapiirin katon alla. He uskoivat pystyvänsä huolehtimaan paremmin kuvataiteen asemasta omana järjestönään.

Jaoston jäsenistä löytyi järjestötoimintaan tottuneita tekijöitä ja he perustivat Lapin Kuvataideseuran. Uuden yhdistyksen perustaminen 1966 johti siihen, että kuvataiteilijat siirtyivät uuden yhdistyksen kirjoille. Seitapiiri toimi Palaksen rinnalla myös kuvataidenäyttelyiden järjestäjänä aina vuoteen 1975 asti. Seitapiirin toiminta päättyi 3.4.1975 monien sen tehtävistä siirryttyä taidemuseolle.
 

Lapin Kuvataideseura Palas ry:n viralliset perustamispaperit allekirjoitettiin 16.3.1966.

Perustajajäsenet olivat puheenjohtaja Aarne Valkama ja varapuheenjohtaja Eino Nikula sekä Ilta Sorro, Olavi Jäntti, Pekka
Holma, Martti Isometsä, Sirkka-Liisa Lustila, Vilma Korhonen, sihteeri Maija Manninen ja rahastonhoitaja Tuovi Hynynen. Varajäseniksi kirjattiin Kerttu Aittokallio ja Onni Korva.

Nimi Palas on saamenkieltä ja tarkoittaa polkua, kujaa. Nimen keksivät Ilta Sorro ja Maija Manninen.
 
Perustamispöytäkirjassa on seuran toiminta-alueeksi määritelty Lapin lääni ja kotipaikaksi Rovaniemi, tarkoitukseksi on määritelty koota taidemaalarit, graafikot, kuvanveistäjät ja harrastelijat Lapin läänin alueelta yhteistoimintaan taiteilijoiden työn tukemiseksi ja taideharrastusten kehittämiseksi, järjestää taidenäyttelyjä, luentopäiviä, opinto- ja taidetilaisuuksia.

Jäseniksi pääsevät Lapin läänin alueella olevat taidemaalarit, graafikot, kuvanveistäjät ja harrastelijat.

Seuraan kuuluu varsinaisia jäseniä, kunniajäseniä ja kannattajajäseniä. Kunniajäseneksi voidaan kutsua ansioituneita kuvataiteilijoita seuran toiminta-alueelta.

 
Palaksen syntymä oli eräänlaisen vapautusliikkeen tulosta.
Liikkeelle lähdössä oli intoa, ripaus vallankumouksen henkeä ja halu löytää jotain uutta. 
Uusi seura halusi näkyä, tulla tunnetuksi – se halusi vaikuttaa.
— Lapin Kuvataideseura Palas 30-vuotta -juhlakirja

1966 - perustamisvuoden tapahtumia

Ensimmäinen taidenäyttely pidettiin jo huhtikuussa Ranuan Naistenpäivillä. Palaksesta näyttelyyn osallistuivat Karin Alakuijala, Ilta Sorro, Eino Nikula, Vilma ja Oiva Korhonen, Tuovi Hynynen, Sirkka-Liisa Lustila, Martti Isomettä, Aarne Valkama ja Pentti Tulla.
 
Toukokuussa Palas järjesti "Lasten taidetta" -piirustusnäyttelyn ja Rovaniemen oppikoululaisten näyttelyn Rovaniemen kirjastotalolla. Seuraavana oli elokuussa Sodankylässä kaksipäiväinen näyttely, joka myöhemmin siirtyi Kemiin.
Nämä näyttelyt ilmaisivat Palaksen kiinnostuksen koota piiriinsä koko maakunnan taiteilijoita ja samalla ottaa vastuu lasten ja nuorten taidekasvatuksesta. Seurauksena Rovaniemen kaupunginhallitus luovutti Ounasvaaralla sijaitsevan nuorisotalon Palaksen käyttöön.
 
Palaksen ensimmäinen taideleiri järjestettiin Kaunispäällä, Saariselällä elokuussa. Siihen osallistui yli 50 kuvantekijää, kaukaisimmat Utsjoelta, Helsingistä, Porista ja Lappeenrannasta. Vetäjänä toimi Suomen Taidemaalariliiton puheenjohtaja, Suomen Taideakatemian johtaja Aale Hakava. Hän kommentoi tunnelmia seuraavasti Me Naiset -lehden haastattelussa: "Tämä maalauskurssimme täällä on merkillinen salaseura, se
on kuin hyytelö, joka vapisee ja liikkuu elävänä. Kurssilaiset tekevät työtä yötä päivää ja tuloksia syntyy. Tämäntapainen yhteistoiminta yhdistää eri yhteiskuntaluokkia ja ammatteja, kunto paranee samoiltaessa tunturissa". ( Lapin Kuvataideseura 30-vuotta 1996, s.29)

Syksyllä vietettiin Rovaniemellä Lapin 18. Taidepäivät. Siellä Seitapiiri ja Palas pitivät rinnakkaisnäyttelyn - Seitapiiri sai näyttelytilakseen kirjastotalon, jossa oli esillä mm. kuusi Rafael Wardin maalausta ja joukko yksityisten omistamia Lappi-aiheisia tauluja sekä Saara Hirvisalon ja Elsa Montell-Saanion tekstiilejä. Palas oli esillä ahtaissa lääninhallituksen tiloissa. Yksi Palaksen osallistujista oli Reidar Särestöniemi, jonka mystiset näkemykset herättivät huomiota.

Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton taidenäyttelyyn Kotkaan hyväksyttiin kaksi Pentti Tullan työtä.

Palaksen oma vuosinäyttely sai sanomalehdistöltä varsin suopean vastaanoton. Erityisesti kiiteltiin Maija Mannisen, Pentti Tullan, Ilta Sorron ja Eino Nikulan töitä.
 
Seuran ensimmäinen toimintavuosi oli tempoltaan erittäin vilkas, ikäänkuin seura olisi halunnut toteuttaa kaiken suunnittelemansa tänä aikana. Järjestötoimintaan tottunut johtokunta sai seuran hyvin käyntiin. Tämän ensimmäisen vuoden toimintamallit vakiintuivat seuraaville vuosille ja vuosikymmenille vaihdellen eri vuosien tilanteiden mukaan.


1967-1968

1967 marras-joulukuussa järjestettiin Lapin taiteen vuosinäyttely. Palaslaisista Aarne Valkama, Ilta Sorro, Onni Korva, Niilo Kallio, Eino Nikula, Maija Manninen, Jorma Qvist, Eini Karjalainen, Pentti Tulla ja Kalervo Palsa saivat huomiota näyttelyssä.

Kesäleirien ohella syyskaudet olivat seuran toiminnan vilkkainta aikaa. Näyttelyitä järjestettiin niin omalla paikkakunnalla kuin maakunnissakin. Lisäksi seura solmi aktiivisesti suhteita muualle Suomeen. Suhteet poikivat vaihtonäyttelyitä. Kiertonäyttelyssä Ouluun, Vaasaan, Tampereelle ja Hämeenlinnaan vallalla oleva tyylisuunta ja aihepiiri luonnehdittiin leimuavaksi Lappi-ruskan anatomiaksi ja Lapin mystiikan kuviksi.
 
29.10.1967 Palas sai Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton jäsenyyden.

Antti Sorro suunnitteli Palaksen logon.

Palaksen ensimmäisiksi kunniajäseniksi kutsuttiin Reidar Särestöniemi, Einari Junttila ja Uuno Särkelä.


1969-1970

1969 kesällä Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti Napapiirin taidenäyttelyn, joka sai nimekseen Ars Arctica. Näyttely oli jyrytetty myyntinäyttely, jonka tavoitteena oli kerätä Lapin taiteilijakunnan teokset näytteille parhaana turistikautena. Palas ja Työväen kuvataidepiiri olivat mukana järjestelyissä. Myöhempinäkin vuosina Palas osallistui järjestelyihin ja jäsenet osallistuivat näyttelyihin koko Ars Arctican olemassaolon ajan.
 
Lapin taidetoimikunta järjesti Lapin taiteen vuosinäyttelyn, jonka järjestelyissä Palaksen jäsenten apu ja asiantuntemus oli tarpeen.

Palaksen perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Aarne Valkama nukkui pois 12.11.1969.


1970-1975

1970-luvulle tultaessa seuran toiminta oli vakiintunut ja samalla tasaantunut. Näyttelytoiminta sekä yksityis- että ryhmänäyttelyinä oli vilkasta.

1970 tammikuussa Palas osallistui Pohjoisten kuvataiteilijoiden näyttelyyn Helsingissä, Ostrobotnian tiloissa. Palaksen oma kevätnäyttely oli maaliskuussa ja huhtikuussa Pieksämäen taiteilijat vierailivat Rovaniemellä.
Saman vuoden kesäkuussa Persian Shaahi vieraili Rovaniemellä. Shaahitar osti Väinö Niemelän teoksen "Ojanvarsi" ja kaksi seurueen muuta jäsentä ostivat Vilma Korhosen teokset.
 
Otto Suutari, Olavi Jäntti ja Kalevi Kähkönen vierailivat Kemin taidemuseossa. Syksyllä Palas esittäytyi Sodankylässä.

1971 Palas toimi isäntänä Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton 33. vuosinäyttelylle Rovaniemellä. Näyttelyyn tarjotusta tuhannesta teoksesta 217 pääsi mukaan. Palaksesta mukana olivat Otto Suutari, Ilta Sorro, Olavi Jäntti, Anna-Liisa Kantola, Oiva Korhonen, Pekka Holma, Onni Korva, Eero Kumpula, Anna Liesti, Anja Rönty, Väinö Suopajärvi ja Pentti Tulla.

Näyttelyn yhteydessä korostettiin monilta tahoin Lapin Taidetoimikunnankin omaksumaa ja esittämää kantaa, että julkisiin rakennuksiin varattaisiin määrärahaa taidehankintoja varten. Palaksen silloinen puheenjohtaja Mauri Mäkitalo esitti, että kunnat luovuttaisivat näyttelytiloja vuokratta ja tukisivat näyttelyiden järjestäjiä muutenkin. Jokaiseen kuntaan tulisi saada kulttuurilautakunta, ja taidekoulutusta tulisi tukea.

Palas sai kiitosta vuosinäyttelyjärjestelyistä ja seuran jäsen Pentti Tulla sai Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton apurahan.

1973 Palaksen ja läänintaiteilija Matti Jaukkurin yhteisestä aloitteesta perustettiin Lapin Kuvataideseuroille kattojärjestö, jonka nimeksi tuli Lapin Kuvataidejärjestöt-yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena oli koordinoida Lapin eri paikkakunnilla toimivien kuvataideseurojen toimintaa sekä suunnitella ja toteuttaa vuosittaisia kurssi- ja luentotilaisuuksia läänin alueella. Järjestö eli kymmenisen vuotta.
 
1972 keväällä Rovaniemeltä lähti paikallisten taiteilijoiden näyttely DDR:n Neustrelitziin. Palaslaisista olivat mukana Olavi Jäntti, Otto Suutari, Anna-Liisa Kantola, Onni Korva, Eero Kumpula, Eino Nikula, Ilta Sorro ja Väinö Suopajärvi. Avajaisissa Rovaniemen kaupunkia edusti kaupunginjohtaja Tuure Salo ja tilat olivat ruhtinaallisessa puutarhapalatsissa, josta oli tehty näyttely- ja konserttitalo. Näyttely kiersi myöhemmin eri paikkakunnilla.
 
1975 Palas teki näyttelyvierailun Tukholmaan Pohjoismaiseen Kulttuurikeskukseen Hässelbyhyn. Mukana olivat Eeva-Riitta ja Reino Lättilä, Salli Koskinen, Keijo Pekkala, Henrik Virtanen, Pentti Gullsten, Riitta Timonen, Eero Vuokila, Eeva-Liisa Virtanen ja Raija Asikainen. Kuvataide-uutiset -lehdessä seuran puheenjohtaja Asikainen kertoi artikkelissaan, että näyttelyssä oli runsaasti kävijöitä ja neljäsosa teoksista myytiin. Lisäksi hän kertoi, kuinka Palas oli tehnyt pioneerityötä viemällä varuskuntaan - Someroharjun sotilaskotiin - taidetta jo useana vuonna.

Palaslaisista Ilta Sorro, Kalevi Kähkönen, Olavi Jäntti, Vilma Korhonen, Otto Suutari, Eeva-Liisa Virtanen ja Anna-Liisa Kantola saivat vuosikymmenen aikana Rovaniemen kaupungin taiteilijapalkinnon. Raisa Luodonpää sai Tornion kaupungin taidekilpailun palkinnon 1974 ja Ilta Sorro sai Valtion taidepalkinnon 1975.

Kunniajäsen Einari Junttila nukkui pois 22.3.1975.


1976 - 10-vuotisjuhlavuosi

10-vuotisnäyttely pidettiin Rovaniemen kirjastotalolla. Näyttelyn avajaisten yhteydessä luovutettiin lakkautetun Seitapiirin varat Lapin rahastolle ja taideteokset Lapin maakuntamuseolle. Taiteilija Paavo Tolonen jyrytti 200 tarjotusta teoksesta puolet näyttelyyn. Näytteillä oli teoksia perustajajäseniltä, kuten Olavi Jäntiltä, Ilta Sorrolta, Onni Korvalta ja Vilma Korhoselta.
 
Henrik Wirtanen valittiin seuran puheenjohtajksi Raija Asikaisen pyydettyä vapautusta tehtävästä. Wirtanen tunnettiin erityislaatuisesta taiteestaan ja Palaksen kantavana voimana. Hän tallensi seuran historian leikekirjoihin, jota alkuvuosina olivat koonneet myös Ilta Sorro, Vilma Korhonen, Rauni Upola ja Maija Manninen.

Syyskokouksessa johtokuntaan valittiin Raija Asikainen, Ulla Mansikka, Martti Isomettä, Anna-Liisa Kantola, Kaisa Niska, Raija Knuutila ja Soili Satapuro. Varajäseniksi tulivat Kalevi Kähkönen, Toini Välilahdet ja Kaarina Saavalainen.

10-vuotisnäyttelyn yhteyteen suunniteltiin esitelmätilaisuutta. Muuksi toiminnaksi kehiteltiin viikonloppu-piirustuskurssia, jonka ohjaajaksi päätettiin pyytää Matti Jankkuria.
 
Kymmenvuotistaipaleelle todettiin mahtuneen lukuisia näyttelyitä ja Lapin kuvataidejärjestöjen yhteistä suunnittelu- ja painotuselimen kehittelyä.


1977-1979

Vuosinäyttelyt pidettiin Rovaniemen kirjastotalolla.

1977 saatiin Valtakunnannäyttely Rovaniemelle ja se pidettiin Lappiatalossa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Keijo Jääskeläinen luonnehti näyttelyä kehityspoliittisesti suurena kulttuuriantina.

1978 Palas haaveili omasta taidekahvilasta, joka toimisi myös näyttelytilana, työtilana ja kokoustilana. Toteutukseen ei löytynyt varoja omasta takaa. Haaveita kutoivat puheenjohtaja Henrik Virtanen ja sihteeri Ulla Mansikka.
 
1979 pidettiin Kemin taidemuseossa yhteisnäyttely, jossa 17 palaslaista sekä 7 taiteilijaa Kemijärven Taiteilijayhdistykseltä ja Kemin Kuvataiteilijoilta saivat mainetta korkeatasoisesta näyttelystä.
 
3.10.1979 Palas - yhdessä muiden taiteilijajärjestöjen kanssa - julisti kuvataidesaarron alkavaksi Rovaniemen kaupungissa 1.1.1980. Taideyhdistykset pidättäytyivät pitämästä näyttelyitä, seurojen jäseniä kiellettiin tuomasta taidetta esille ja Ars Arctica -toimintaan ei saanut osallistua ennen kuin kaupunki tarjoaisi taiteilijoille työskentelytilat.


1980-luku

Kuvataidesaarto päättyi 27.5.1980, kun Rovaniemen kaupunki lupasi Poromiehentieltä talon taiteilijajärjestöjen käyttöön.

Myöhemmin muutettiin osoitteessa Ounasjoentie 8 sijaitsevaan omakotitaloon, joka purettiin muutaman vuoden kuluttua Arktikumin tieltä.

Kunniajäsen Reidar Särestöniemi nukkui pois 28.5.1981.

Pitkään puheenjohtajana sekä Seitapiirissä että Palaksessa toiminut Olavi Jäntti nukkui pois. Hänen muistonäyttelynsä pidettiin Lappiatalolla 1982.

Myös Pentti Tulla nukkui pois 1988.

Nämä edesmenneet palaslaiset jäävät kaikkien lappilaisten mieliin taiteensa välityksellä.

Näyttelyiden kannalta Palaksen 80-luku oli esilläoloa koti-Suomessa ja ulkomailla.

1982 Pentti Tulla piti Puolassa Lodzin nykytaiteen museossa näyttelyn, joka poiki seuralle kutsun näyttelyyn Gdanskiin.

Tiedotusvälineet - lehdet ja televisio - välittivät Palaksen tapahtumia koteihimme. 1982 Suomen Kuvalehti esitteli palaslaiset Raisa Luodonpään, Kari Tuiskun ja Henrik Virtasen "Maamme taiteilijoina" sarjassaan. 5.2.1983 TV1:n Kukkokiekuu-studiossa aamuvirkkuja ilahdutti seitsemän palaslaisen maalaukset. Mukana oli Martti Isomettän, Mauno Alan, Kalevi Kähkösen, Raisa Luodonpään, Eeva-Riitta Lättilän, Henrik Wirtasen ja Kari Tuiskun teoksia.

1983 Seinäjoen taidemuseo kutsui näyttelyyn 15 palaslaista. Kriteerinä näytteillepääsyyn oli, että osallistujilla oli jo ennestään pisteitä valtakunnallisista näyttelyistä tai he olivat edistyneet työssään huomattavasti.

1986 pidettiin 20-vuotisjuhlanäyttely Rovaniemen kirjastolla. Palas huomioi kunniajäseniään Ilta Sorroa, Vilma Korhosta ja Onni Korvaa pyytämällä heiltä teoksia juhlanäyttelyyn. Juhani Tuominen jyrytti näyttelyyn 80 teoksesta 50.

1986 koko Lapin taidemaailmaa koskettava asia - taidemuseo - oli harjannostajaisvaiheessa. Tässä vaiheessa kauppaneuvos Rakel Wihuri allekirjoitti lahjakirjan, jolla Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma siirtyi Rovaniemen taidemuseolle.

1987 Palaslaisten kansainvälinen näyttely-tournee jatkui Amerikan kiertonäyttelyllä mm. Rovaniemen ystävyyskaupungissa Cadillacissa. Suomi-Amerikka-seura käynnisti tempauksen ja vastasi osittain kuluista. Mukana olivat 49 teoksella Reijo Raekallio, Juha Knuuti, Tapani Rönkä, Viljo Venäläinen, Pekka ja Anne-Mari Syväniemi, Meri Kaila, Toini Väliahdet, Raija Asikainen, Raili Arstila, Raini Upola, Taimi Nirkkonen, Pauli Pahtaja, Liisa Tervahauta, Ulla Mansikka, Tuula Haase, Martti Isomettä, Henrik Wirtanen, Tuula Pyykkö-Tuisku ja Kari Tuisku.

Reijo Raekallio piti useita näyttelyitä Helsingissä. Häntä luonnehdittiin "kai pohjoisimmaksi matrikkelimaalariksi". Myös Otto Suutari ja Rauni Upola pitivät yksityisnäyttelyitä.

1988 lähes 40 palaslaista teki opintomatkan Tukholmaan. Matkan tarkoituksena oli nähdä Picasson näyttely ja Kansallismuseon taidekokoelmat.

1988 vuosinäyttely vietiin Tornion kaupunginkirjastoon näytteille. Yksityisnäyttelyitä pitivät Reijo Raekallio, Aulikki Nukala, Viljo Venäläinen, Rauni Upola ja Kari Mölläri.

1989 Palas esittäytyi Voipaalan Taidekeskuksessa.

Lisäksi Martti Isomettä, Henrik Wirtanen, Juha Knuuti, Tapani Rönkä ja Viljo Venäläinen esiintyivät Boreas-ryhmänä Joensuun Arttelissa.

Palas järjesti Josef Albersin väriopin kurssin, vetäjänä Juha Knuuti.

Rovaniemen kaupungin taidepalkinnon saivat 80-luvulla Reijo Raekallio ja Henrik Virtanen. Kemijärven kaupunki palkitsi Viljo Venäläisen.


1990-luku

1990 -

  • vuosinäyttely Kemijärven kulttuurikeskuksessa
  • näyttely Kalixissa
  • Palaksen pankin ikkunanäyttelyt
  • näyttely Pellon Vihreällä pysäkillä
  • näyttely Haminassa Galleria Ruutikellarissa
  • Art Lappi -näyttely Sodankylässä
  • osallistuminen Suomen Kuvataideliiton näyttelyyn
  • osallistuminen Ars Arctica -näyttelyyn
  • näyttely Pöykkölässä puutarhapäivien yhteydessä
  • näyttely Lapin Yliopiston aulatiloissa
  • useita yksityisnäyttelyitä pitkin Suomea
  • Otto Suutarilla pysyvä näyttely Leppäluodon alakerrassa
  • seuran vuosinäyttelyt Lapin Maakuntakirjaston Lapponica-salissa

Yhteistyö muiden kuvataideseurojen kanssa jatkui:

  • 1991 Art Lappi -näyttely Kemin taidemuseolla
  • 1992 Art Lappi -näyttely Sodankylässä
  • taiteilija-ateljeetalo-hanke Kiinteistö Oy Poropeukalossa - Palas kantoi hankkeessa kortensa kekoon osallistumalla yhtiökokouksiin ja hallituksen kokouksiin

1993 vuosinäyttely vietiin Tornion kaupugintalolle.

Otto Suutarin aloitteesta käynnistyi pankin ikkunanäyttelytoiminnan lisäksi Työpaikka-näyttelytoiminta.

1994 Työpaikka-näyttelytoiminnan kohteena oli Lapin Keskussairaalan henkilökunnan ruokala. Näyttelyssä oli teoksia Ilmi Huovialalta, Mauno Mukalta, Taimi Nirkkoselta, Otto Suutarilta, Raija Viekonelolta ja Aino Vuorelta. Palas osallistui myös Rovaniemellä järjestettyyn Mission-tapahtumaan tekemällä seinämaalauksia "Lasten Missio" -tapahtumaan.

  • kesäleirejä Onni Ojan, Erkki Heikkilän, Eva Cederströmin, Unto Koistisen, Paavo Tolosen, Rein Raamatin, Ulla Niskasen ja Reijo Raekallion vetäminä
  • lyhytkurssit akvarellimaalauksessa, grafiikassa, kiinalaisessa maalauksessa ja pastellimaalauksessa, opettajina mm. Juha Knuuti, Olli Moisio, Pauliina Rouhiainen ja Liisa Halonen-Laiti
  • tilataidekurssi, Paavo Tolosen maalauskurssi ja reliefikurssi Ounasjoentien tiloissa

1996 Palaksen 30-vuotisjuhlavuosinäyttely ja Lapin Kuvataideseura Palas 30-vuotta 1966-1996 -juhlakirjan julkaisu.

1997

  • vuosinäyttely Rovaniemen kaupungintalon aulassa ja Merita-pankin ikkunassa
  • maalausleiri kesällä
  • kiinalaisen maalaustaiteen kurssi

1998

  • vuosinäyttely Lapponica-salissa
  • Reijo Raekallion vetämä kesäkurssi
  • kesän asuntomessuilla esillä seuran jäsenten teoksia

1999

  • vuosinäyttely Lapponica-salissa
  • pastellimaalauskurssi
  • kesäkurssi Metsämuseolla, vetäjänä kuvataiteen opettaja Liisa Halonen-Laiti
  • jäsenten vaihtonäyttelyjä "Kohtauspaikassa" linja-autoasemalla sekä Tupsu-baarissa

2000-luku


2000

  • vuosinäyttely Lapponica-salissa
  • kesäkurssi Arto Kemppaisen vetämänä Ylikylän koululla
  • kuukausitapaamiset Rovaniemen taidemuseolla
  • osallistuminen "Törmää taiteeseen" -tapahtumaan, jossa Palas muiden taideyhdistysten kanssa yllätti taiteella Rovaniemen kaupungin eri kohteissa, Palaksen jäsenten teoksia nähtiin mm. näyteikkunoissa Sampokeskuksessa ja Taidekehystämö Hyvärisellä

2001

  • vuosinäyttely Lapponica-salissa
  • kehitysvammatyötä tuettiin tilaamalla kehitysvammaisten työkeskukselta pahvisalkkuja, jotka koristeltiin kuvin ja myytiin seuran varojen kartuttamiseksi
  • myyjäiset Sampokeskuksessa
  • osallistuminen "Törmää taiteeseen" -tapahtumaan, jossa Palas muiden taideyhdistysten kanssa yllätti taiteella Rovaniemen kaupungin eri kohteissa, Palaksen jäsenten teoksia nähtiin mm. näyteikkunoissa Sampokeskuksessa ja Taidekehystämö Hyvärisellä
  • palaslaiset olivat mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Kamoon Kaamos -tapahtumaa yhteistyössä Lapin Yliopiston ylioppilaskunnan kanssa

2002

  • vuosinäyttely Lapponica-salissa
  • "Taide hoitaa" -näyttelyprojekti aloitettiin terveyskeskuksen kahdella vuodeosastolla vaihtuvin näyttelyin, idean äiti Anneli Pudas halusi taiteen tulevan lähelle niitä, joiden matka taiteen luo on liian pitkä ja vaivalloinen - Helena Rapakon toimesta taide tuotiin osastoille ja vaihtuvat näyttelyt jatkuvat vuosi toisensa jälkeen
  • taidelahjoitukset terveyskeskuksen 10-vuotisjuhlassa, jossa Pirkko Tuisku, Taimi-Maria Nirkkonen, Matti Rapakko ja Helena Rapakko lahjoittivat teoksiaan
  • palaslaiset olivat mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Kamoon Kaamos -tapahtumaa yhteistyössä Lapin Yliopiston ylioppilaskunnan kanssa
  • Tuure Marskin vetämä pajutyökurssi

 2003

  • vuosinäyttely syyskuussa Lapponica-salissa, kaupungintalolla ja kirjastotalon yhteydessä toimivassa Illusia-kahvilassa
  • kuvasilta Kiirunaan syntyi, kun vuosinäyttely siirtyi Kiirunan kaupungintalolle ja vastaavasti Kiirunan Konstkollektiv-seura juhlisti omaa 30-vuotista taivaltaan tuomalla oman näyttelynsä Lapponica-saliin lokakuussa
  • puheenjohtaja Helena Rapakko sai myös Illusia-kahvilan seinät palaslaisten näyttelytilaksi Lapin taiteilijaseuran muutettua omaan galleriaan Valtakadulle - Illusian seiniä koristi vuosia - 2008 saakka - kolmen kuukauden välein vaihtuvat näyttelyt, joissa kahdesta neljään Palas-taiteilijaa esitteli teoksiaan
  • Juha Knuuti opetti toukokuussa palaslaisia grafiikan saloihin
  • Louella kesäkuussa viikonlopun akvarellimaalausleiri, vetäjänä Liisa Halonen-Laiti
  • Ilmi Huoviala lahjoitti Joulupukille Santaparkin tiloihin kookkaan revontuliaiheisen öljymaalauksen
  • palaslaiset olivat mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Kamoon Kaamos -tapahtumaa yhteistyössä Lapin Yliopiston ylioppilaskunnan kanssa
  • Ars Arctican viimeinen näyttelykerta Rovaniemen taidemuseolla - Ars Arctica -näyttelytoiminta lähti käyntiin 1969 olemalla kattava lappilaisen taiteen läpileikkaus - korkeatasoinen, jyrytetty myyntitaidenäyttely parhaaseen turistiaikaan, johon mukaan päässeet kehuivat teosten myyvän niin että varastossa piti olla varateoksia jo jyrytettynä ja tilalle laitettavana, sillä turistit halusivat teokset mukaansa heti ja näin vältyttiin lähetyskustannuksilta

 2004

  • vuosinäyttely oli vuosivyörytys
  • lokakuussa Palas valtasi Lapin maakuntakirjaston kaikki tilat sekä kaupungintalon aulan 
  • taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen jyrytti esille 81 teosta 28 taiteilijalta  
  • palaslaiset olivat mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Kamoon Kaamos -tapahtumaa yhteistyössä Lapin Yliopiston ylioppilaskunnan kanssa neljättä kertaa
  • kulttuuriviikon Jokivalkeat-tulitaidetapahtumassa 2002-2004 palaslaisten tuliteoksia oli nähty useamman kerran - viimeisin vuonna 2004 tuliteos Aurinko-Vuoden kierto, jonka toteuttivat Teija Holopainen, Aino Vuori, Matti Rapakko ja Hannu Varila
  • yhteistyö Kiruna Konstkollektiv -kuvataidejärjestön kanssa jatkui
  • Palas järjesti Saariselällä kansainvälisen taideleirin, jolle osallistui 24 taiteilijaa Suomen ja Ruotsin Lapista, ja jonka ajan Hotelli Riekonlinnassa oli esillä leirille osallistuneiden pohjoismaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely - näyttely oli yleisö- ja myyntimenestys, sillä samaan aikaan pidetyt Pohjoiskalotti-kongressi, Lions Young -kongressi ja muut kansainväliset kokoukset toivat näyttelyyn runsain mitoin tutustujia
  • Rovaniemen kaupunki jakoi avustuksia taideseuralle sekä yksityisille: Aino Vuorelle, Otto Suutarille ja Rauni Upolalle

2005

  • Palaksen vuosinäyttely teemalla "Matkalla marraskuun ajan" Lapponica-salissa ja kahvila Illusiassa, jyryttäjänä toimi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaani Tuija Hautala-Hirvioja
  • lokakuussa kahvila Illusiassa valtakunnallinen nuorten näyttely "Ystävyys" alle 25-vuotiaille taiteentekijöille - Palas kutsui koko maan nuoret tuomaan taidettaan esille avoimeen näyttelyyn kahdessa sarjassa - alle 16-vuotiaat ja 16-25 vuotiaat, tarjolle tuli yli 100 teosta, joista noin puolet pääsi näytille 
  • Jokivalkeat leimusivat jälleen Koskipuistossa ja jo viidennen kerran myös Palaksen tulitaide valloitti marraskuisen illan uimarannalla
  • yhteistyö Pohjois-Ruotsin taiteilijoiden kanssa ei sammunut edellisen vuoden taideleirin jälkeenkään - elokuussa Palaksen taiteilijat osallistuivat Kiruna Konstkollektiv -seuran järjestämälle taideleirille Ruotsin Abiskossa

2006  - 40. juhlavuosi

  • toukokuussa seuran 40-vuotista taivalta kuvaava näyttely "Palas eilen" Rovaniemen taidemuseolla

Esillä 40-vuotisjuhlanäyttelyssä oli varhaisten jäsenten teoksia. Perustajajäsenistä edustettuina olivat Aarne Valkama, Maija Manninen, Olavi Jäntti, Ilta Sorro, Eino Nikula, Martti Isomettä, Sirkka-Liisa Lustila, Pentti Tulla ja Vilma Korhonen. Kunniajäsenistä näyttely toi esille mm. Reidar Särestöniemen, Uuno Särkelän ja Einari Junttilan teoksia. Aktiivisista tämän päivän taiteilijoista mukana olivat Otto Suutari, Riitta Timonen ja Reijo Raekallio. Näytillä oli 50 teosta 25-30 taiteilijalta, suurin osa kaupungin kokoelmista ja yksityisiltä.

  • toinen juhlavuoden näyttely "Palas nyt" koottiin kaupungin kulttuurikeskukseen - Rovaniemen kaupungin kirjastotalon näyttelysaliin, aulaan ja kahvila Illusiaan sekä kaupungintalon aulatiloihin, esillä olivat 2000-luvun taiteilijat

  • juhlavuoden kunniaksi Taiteen Polulla 40 vuotta -historiikin kokosivat ja historian päivittivät Tuija Hautala-Hirvioja ja Sisko Ylimartimo yhteistyössä Lapin Yliopiston Taiteiden tiedekunnan taidehistorian opiskelijoiden ja Rovaniemen taidemuseon kanssa

  • joulukuussa kirjastokahvila Illusiassa toista kertaa Palaksen nuorten näyttely, jonka yhteydessä jaettiin kolme stipendiä nuorille taiteen tekijöille ja joka oli myös osa Palaksen juhlavuotta

Muuta:

  • kesäkurssi pastellimaalauksen saloihin Ylikylän koululla kesäkuussa, vetäjänä Pauliina Rouhiainen
  • opintomatka Posiolle kesä-heinäkuun vaihteessa
  • kuvataideseuran perustajajäsen Ilta Sorro nukkui pois 10.3.2006 (s. 20.10.1911)

 2007

  • "Pohjoinen horisontti", Helsinki

30.7.-11.8.2007 Palas esiintyi kahden viikon ajan mittavalla näyttelyllä Helsingin keskustassa, Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien pääkonttorin näyttelytilassa Mediatorilla. "Pohjoinen horisontti" -näyttelyn tarkoituksena oli pysäyttää lähiökiire hetkeksi avaran horisontin äärelle. Palas pystytti näyttelynsä ensimmäisenä ruuhka-Suomen ulkopuolisena taideseurana ko. galleriaan. Esillä oli 120 teosta 23 taiteilijalta. Toimikunta, joka teki tämän ponnistuksen mahdolliseksi koostui seuran puheenjohtajasta Suoma Yli-Suvannosta, sihteeri Helena Aulasta, Ilmi Huovialasta, Raimo Yli-Suvannosta, Ulla Hoikasta ja Juhani Niskasesta.

  • vuosinäyttely marraskuussa, teema jatkumo edellä mainitusta näyttelystä

"Pohjoisen horisontin" jyrytti kemiläinen kuvataiteilija Merja Laine, joka kommentoi näyttelyä: "Pohjoista horisonttia teemana on käsitelty innostuneesti ja avarakatseisesti. Teoksista aistii intuitiota pulppuavan voiman, johon aiheen henkilökohtaisuus on antanut syvyyttä."

  • lapset mukaan taidetyöhön 

Palas tempaisi lapset mukaan taidetyöhön koordinoimalla työpajoja yhteistyössä koulujen kanssa. "Pohjoinen taikapiiri" -nimen innoittamina lähti neljällä kaupungin koululla käyntiin työpajat, joihin Palaksen vetäjät osallistuivat tieto-taitonsa ja materiaaliensa kanssa. Työpajat olivat osa kuvataiteen tunteja lokakuun ajan. "Pohjoinen taikapiiri" päättyi marraskuussa mittavaan näyttelyyn kaupungintalon aulassa. Taikapiiri kosketti noin 150 lasta Alakorkalon, Vaaranlammen, Ounaskosken ja Muurolan kouluissa. Pääkoordinoijana toimi Suoma Yli-Suvanto ja vetäjinä kouluilla Ilmi Huoviala, Kati Kanto, Raimo Yli-Suvanto ja Airi Dohlen.

Työpajoissa keskityttiin eri asioihin kuten maalaamiseen, huovutukseen, keramiikkaan, veistämiseen, linopainantaan ja tilataiteeseen. Yhteinen nimike oli pohjoisuus, yhteinen elinympäristö ja luonnosta saadut elämykset – tosi jutut sekä tarinoiden ja fantasioiden maailman kautta koetut. 

Raimo Yli-Suvanto Vaaranlammen koulun vetäjänä luonnehti tempauksen tuoneen koulun kuvataidetunteihin harvinaisen tavoitteellisuuden.

2008

  • lasten ja nuorten taide

Palas keskittyi taas kotimaakuntaan paneutuen lasten- ja nuorten taiteeseen. Kuvataiteen työpajaprojekti lapsille toistettiin tänä vuonna teemalla "Elävä joki - meän väylä".

Projektia koordinoi Suoma Yli-Suvanto ja Palaksen vetäjinä toimivat Alakorkalon koululla Kristiina Hoikka, Ilmi Huoviala ja Ulla Hoikka, Vaaranlammen koululla Raimo Yli-Suvanto sekä Kolarissa Maria Siekas osallistumalla koulun kuvataidetunneille kuukauden ajan. Jälleen kuvataiteen inspiraatio kosketti yli 150 oppilasta. Tuotoksista koottiin huikea näyttely Rovaniemen kaupungintalon aulaan.

  • myös vuosinäyttelyn teema oli "Elävä joki"

Vuosinäyttely oli lokakuussa ja sen jyrytti Läänintaiteilija Anu Riestola. Läänintaiteilija jyrytti näyttelyyn 40 teosta ja oli innoissaan siitä, että joesta oli pystytty repimään irti vaikka mitä - perinteistä maisemaa, ekspressionistisia töitä, veistoksia sekä muutama valokuva ja jopa ikoni.

Muuta:

  • Palaksen perustajajäsen Vilma Korhonen nukkui pois joulukuussa
  • Illusia-kahvila lopetti toimintansa ja sen myötä menetettiin ympärivuotinen näyttelytila
  • Taide hoitaa -näyttelytoiminta jatkui edelleen

2009

  • vuosinäyttely Lapponica-salissa

Syyskokous päätti muuttaa vuosinäyttelyä koskevan säännön, jossa jyryttäjän oli valittava vähintään yksi teos kultakin näyttelyyn tuoneelta taiteilijalta. Uuden säännön mukaan vuosinäyttelyn jyryttäjälle annetaan vapaat kädet karsia tarjonnasta ja rakentaa näyttely, jonka teokset ilmentävät annettua teemaa.

  • Palas jatkoi kansainvälistä toimintaa Taiteen mestarikurssin merkeissä

Mestarikurssin opettajapariskunta Pia Mesterton-Graae ja Gorm Gustav Graae tulivat Tanskasta tuomaan uusia virikkeitä ja opettamaan
uudenlaista taiteellista ilmaisua. Kurssi toteutettiin Napapiirin majoilla ja Gustav Graae luennoi avoimessa luentotilaisuudessa taidemuseolla Lapin mystiikasta.

Leiri poiki kutsun kolmelle palaslaiselle pitämään näyttely syyskuussa 2010 Bratskovin Herregårdiin, Brovstiin. Kaisa Sirén, Airi Dohlen ja Teija Holopainen ottivat kutsun vastaan.

2010

  • vuosinäyttely "Minun Lappini" lokakuussa

Näyttelyn teema kutsui Palaksen taiteilijat palaamaan juurilleen ja ilmaisemaan tuntojaan lappilaisuudesta, pohjoisesta identiteetistä ja miettimään asuinalueensa merkitystä omassa taiteessa. Lapin Yliopistossa tuore kuvataiteen lehtori Jyrki Siukonen sai jyrytettäväksi 133 teosta 33 taiteilijalta. Haastavan urakan lopuksi esille jäi 31 taiteilijan 48 teosta. Edellisen vuoden syyskokouksen päätös sääntöjen muuttamisesta toi jyryttäjälle lisäpaineita. Näyttelystä tuli kirjava kokonaisuus, joka ilmensi lappilaista luontoa ja sen fenomeja.

Pohjolan Osuuspankki tuki näyttelyä ja sillä tuella palkittiin näyttelyn kolme kiinnostavinta teosta stipendein. Palkituiksi tulivat Sirpa Starck pastellimaalauksellaan Seita, Maija Vanhatapio maalausparilla Sininen II ja Kaamostulet sekä Airi Dohlen maalauksellaan Revontulten tanssi.

  • kesäkuussa Palas järjesti yhdeksän päivän taideleirin Tanskassa Brovstin kaupungin ympäristössä

Leirillä tutustuttiin tanskalaiseen kulttuuriin ja kuvailmaisuun 16 suomalaisen oppilaan voimin. Vetäjänä ja opettajana leirillä toimi edellisenä vuonna Rovaniemellä vieraillut Pia Mesterton-Graae.

  • lokakuussa 2010 Palas sai valtakunnallisesti merkittävän tunnustuksen, kun arkkiatri Risto Pelkonen palkitsi yhdistyksen Taide hoitaa -näyttelytoiminnastaan kunniamaininnalla valtakunnallisessa Terveyttä Taiteesta -palkinnossa.